Kaivataan malleja analytiikasta

Haastattelussa: Hanna Ryhänen, erityissuunnittelija, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Lohjan kaupunki

Haastattelija ja kirjoittaja: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Lohjan kaupunki on mukana sekä Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen että Koulu kunnossa -hankkeissa. Koulu kunnossa -hankkeessa etsitään malleja, miten varhaisessa vaiheessa voidaan puuttua koulupoissaoloihin ja miten vaikeita tilanteita ratkotaan. Hankkeessa tehdään Euroopan laajuista yhteistyötä ja myös tutkimusta.

”Olemme mukana useammassa hankkeessa, joissa tutkitaan koulupoissaoloja. Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeessa olemme mukana vain pienellä panoksella. Lähdimme hankkeeseen, jotta opimme enemmän Primuksen datan hyödyntämisestä. Tietotaito ja ymmärrys ovatkin lisääntyneet. Koulu kunnossa -hankkeessa meillä on suuremmat resurssit.“

Hanna pohti Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeen hyötyjä ja haasteita ja totesi, että tähän mennessä hanke on edistänyt erityisesti keskustelua datan hyödyntämisestä oppilaiden hyvinvoinnin kehittämisessä.

”Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeelta toivomme tietoa ja kokemusta oppimiseen liittyvästä arvioinnista: erityisesti haluttaisiin tietoa siitä, mitä löytyy numeerisen arvioinnin taustalta ja miten pystyttäisiin varmistamaan, että numerolliset arvioinnit ovat samanarvoisia. Tähän ei ole vielä saatu vastauksia, mutta toivotaan, että hankkeen aikana yhdessä näistä asioista keskustellaan ja testidatasta saadaan vastauksia ja työkaluja asian edistämiseen.”

Tiedolla johtamisen on perustuttava laadukkaaseen dataan. Nykyisillä työkaluilla saadaan kerättyä luotettavaa tietoa, kun kunnassa on yhteiset ohjeet tiedon syöttämisestä. Tiedon syöttämisen tavat vaihtelevat eri kuntien välillä ja siksi tiedot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia. Työkalujen pitäisi olla käyttäjälähtöisiä ja ohjeiden yhtenäisiä. Hankkeen aikana on keskusteltu myös datan omistajuudesta: mikä data kuuluu kenellekin, mitä dataa kukin saa käsitellä ja mitä yhdistellä. Vielä on paljon auki olevia asioita. Hankkeen tuloksena olisi hyvä saada yhteisiä malleja, joita voitaisiin esitellä rehtoreille ja opettajille. Mallien kautta kuvataan toimivia mittareita ja miten niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

Kaiken kaikkiaan tiedolla johtamisessa ollaan ottamassa ensiaskeleita. Tietysti olemassa olevaa tietoa hyödynnetään nytkin päätöksenteossa, mutta näiden hankkeiden kautta rakennetaan systemaattisempaa järjestelmää, missä yhdistetään eri tietolähteitä. Näin voidaan myös järkeistää erilaisia kyselyjä.

Tutustu myös näihin

Analytiikka arjen työkaluksi

Haastattelussa: Keijo Einiö, hankekoordinaattori, luokanopettaja, Nousiaisten kunta, Kirkonpiirin koulu
Haastattelija ja kirjoittaja: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Keijo Einiö opettaa neljättä luokkaa kahtena päivänä viikossa ja kolmena päivänä viikosta hän toimii hankekoordinaattorina ja digitutorina Nousiaisten kunnassa. Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeeseen hänelle ei ole varsinaisesti lainkaan jyvitetty työaikaa, mutta toimii silti hankkeen yhteyshenkilönä. Nousiaisten kunnassa halutaan oppia muiden mukana oppimisanalytiikasta ja halutaan ymmärrystä siitä, miten opetuksesta syntynyttä tietoa kaivetaan esille.

Haastatteluhetkellä ei vielä ole saatu näkyville kunnan omaa dataa, mutta usko ja luottamus siihen, että visualisoidut näkymät tulevat antamaan uutta tietoa, on kova. Systemaattinen tiedolla johtaminen on ollut vähäistä tähän mennessä. Nyt halutaan rehtorille ja johdolle numeerista tietoa ja visuaalisia tuloksia kerätystä datasta.

Datan perusteella ei ole lähdetty ratkomaan mitään erityistä ongelmaa. Nousiaisissa on eri
kokoisia kouluja ja opettajan näkökulmasta olisi hyötyä saada pienemmissä yksiköissä tietoa esimerkiksi hyvinvoinnista. Analytiikan avulla on tarkoitus päästä pois ”mututuntumasta”.

“Omaan työhöni kaipaisin erityisesti tietoa tukiopetustuntien ja tukitoimien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Miten oppilaan oppimiseen liittyvät pitkän aikavälin toimenpiteen vaikuttavat. Esimerkiksi jos matikassa on hankaluuksia, oppilaalle annetaan tukea ja arvosanat alkavat nousta. Entäpä, kun tukea ei enää ole, mikä on vaikutus? Erityistuen tarpeisiin pitäisi päästä kiinni. Nytkin on käytössä Ville ja sen avulla pystyn poimimaan oppilaskohtaisia solmukohtia. Mutta kaipaisin pidemmän aikavälin seurantaa.”

Opiskelijoiden hyvinvoinnin seurantaan ei ole tällä hetkellä mitään yhteisiä mittareita. Nyt Nousiaisten kunta on mukana myös OPH:n Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeessa. Näistä kahdesta hankkeesta etsitään varhaisen puuttumisen malleja ja myös opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia mittareita.

”Nyt odotan datoja käpisteltäväksi. Sen jälkeen osaan paremmin kertoa, mitä näiltä hankkeilta odotan. Toiveena on, että saadaan konkreettisia työkaluja arkipäivän käyttöön sivistystoimen johdosta opettajiin ja oppilaisiin. Nyt tarvitaan koulutusta ja osaamista: miten tuloksia luetaan, tulkitaan ja hyödynnetään. Jokainen opettaja tarvitsee koulutusta ja ehkä kunnassa olisi hyvä olla muutama avainhenkilö, jotka ovat syvällisemmin perehtyneet analytiikkaan. Jännityksellä myös odotetaan, onko tähän mennessä syötetty data luotettavaa ja miten paljon sitä on siistittävä.”

Tutustu myös näihin

Lapsiystävällistä kuntaa kehitetään oppimisanalytiikalla

Haastattelussa:
Forssan kaupunki:
Kristiina Hirvioja, apulaisrehtori, konsultoiva erityisopettaja
Pekka Lavi, opettaja, yhtenä päivänä viikossa hoitaa TVT pedagogisen asiantuntijan tehtävää
Niko Sutinen, järjestelmäasiantuntija, Primuksen sisällöllinen pääkäyttäjä, sivistystoimen IT vastaava

Haastattelija ja kirjoittaja: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Hankkeeseen lähdettiin mukaan, koska haluttiin oppia hyvän porukan kanssa tiedolla johtamisesta ja oppimisanalytiikasta. Lähtökohta tässä hankkeessa on hyvä; ei tarvita mitään ylimääräistä uutta työtä, vaan nyt tehdään näkyväksi sitä, mitä on jo vuosia viety päivittäin Wilmaan ja Primukseen. Opiskellaan, miten tieto saadaan näkyväksi ja päätöksenteon avuksi uusilla työkaluilla.

Hankkeessa ollaan vielä alkuvaiheessa. Kehittämisryhmä on vasta ihmetellyt ja ihaillut ensimmäisiä yhteenvetoja, mutta analyysien tulokset eivät ihan vielä anna oikeita tuloksia kaikin osin. Graafit osoittavat, että vielä on siivottava dataa ja mietittävä yhdessä, missä muodossa data syötetään ohjelmistoihin, jotta saadaan käyttökelpoista dataa.  

Tiedolla johtaminen on hankkeessa houkutin. Kouluissa kerätään päivittäin dataa ja siitä hyödyn irti saaminen on nyt kehittämisen kohteena. Onhan tähänkin mennessä kerättyä tietoa hyödynnetty, mutta pääasiallisesti manuaalisesti tietoja laskelmalla ja yhdistelemällä. Esimerkiksi poissaoloista on kerätty yhteenvetoja ja tiedon pohjalta on tehty toimenpiteitä. Ei ole kuitenkaan yhtenäistä tietoa siitä, mitä tiedosta on seurannut, mitä toimenpiteitä on tehty ja miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Tämän projektin tuloksena toivotaan, että saadaan työkalut, joilla on mahdollista seurata jatkumona tuloksia ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Forssassa on jo useamman vuoden ajan tehty Opeka-, Ropeka- ja Oppika-kyselyitä ja seurattu tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä kouluissa. Myös School Day on ollut kokeiltavana muutamassa koulussa. Analytiikkatietoa on näin opittu keräämään ja hyödyntämään. Uusilla työkaluilla kerättyjä tietoja voidaan toivottavasti yhdistää ja näin saadaan laajempi kuva kokonaisuudesta.

Toiveena on, että kootusta tiedosta koko kasvatus- ja opetushenkilöstö saisi tarvittavaa tietoa oman työnsä tueksi. Sivistysjohtaja saisi yleiskuvan oppilaitosten tilanteesta. Opettaja ja luokanvalvoja saisivat esimerkiksi nopeasti näkyviin oppilaiden tilanteen ennen arviointikeskustelua tai vanhempain varttia. Tähän asti opettaja on joutunut selailemaan yksin Wilma-merkintöjä.

Kaivataan tuloksia, joista yhdellä silmäyksellä saisi yleiskuvan ja tämän kautta pääsisi selvittämään tilannetta syvällisemmin. Tiedon pitäisi kertoa hyvinvoinnista tai pahoinvoinnista ja sen avulla eri toimijat voisivat tarjota oikea-aikaisesti tukea ja apua eri tilanteisiin. Varhaisen puuttumisen malli ja ketterä reagointi ovat tavoitteina ja niihin etsitään apuvälineitä tässä hankkeessa.

Tällä hetkellä seurataan kaikkia hankkeessa yhdessä valittuja perustyökaluja ja mittaristoja. Kunhan ne saadaan kuntoon, mietitään, onko meillä Forssassa joitain omia erityistarpeita ja tarvitaanko kaikkia mittareita. Nyt on vuorossa datan fiksaus ja tutkitaan, kuinka paljon työtä tarvitaan käyttökelpoisen datan muodostamiseen. Kenttiä ja kirjaamistapoja muutetaan, luodaan ohjeistuksia datan kirjaamisesta ja säädetään Primuksen kanssa. Primus on niin avoin järjestelmä, että se ei ohjaa kirjaamaan asioita vain yhdellä oikealla tavalla.

Odotukset ovat kovat ja nyt tehdään töitä sen eteen, että ne täyttyisivät. Kirjaukset on tehtävä samalla tavalla järjestelmään ja analytiikkatyökalun pitäisi osata koota oikein ”forssalaisia kirjaamistapoja”. Hankkeessa on loistava tilaisuus testata ja opetella analytiikka muiden tekijöiden kanssa.

Tavoitteena on oppia tulkitsemaan lukuja ja graaffeja, mistä ne koostuvat ja mitä niiden takaa oikeasti löytyy. Lähtökohtana on opiskelijaystävällinen data. Saadusta tiedosta keskustellaan yhdessä ja etsitään keinot, joilla toimijoita voidaan oikea-aikaisesti tukea. Tavoitteena on, että tieto ei lisää tuskaa vaan pedagogista hyvinvointia kaikille kaupungissa.

Tutustu myös näihin

Opetellaan tiedolla johtamista

Haastattelussa: Kari Kähkönen, rehtori, Kangasmetsän peruskoulu
Haastattelija ja kirjoittaja: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Kari Kähkönen on Kangasmetsän peruskoulun rehtori ja lisäksi hänen vastuullaan on opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan eli TVT:n käytön kehittäminen Kankaanpään kouluissa. TVT:n kehittämistä hän tekee yhteistyössä Antti Syrjälän kanssa. Syrjälä vastaa kehittämisestä tekniikan näkökulmasta. Kari on positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeessa on edetty ja saatu konkreettisia asioita jo aikaan. 

“Hankkeeseen lähdettiin mukaan, koska haluttiin oppia ja saada kokemuksia tiedolla johtamisesta. Siitä puhutaan näinä päivinä paljon koko valtakunnan tasolla, mutta kokemuksia tiedolla johtamisesta on vielä vähän. Opiskelijoista ja opettamisesta kerätään hyvin paljon dataa, mutta yhtenäistä tiedon analysointia, tulosten visualisointia, jatkuvaa systemaattista toimenpiteiden seurantaa ja vaikuttavuuden seuraamista vasta harjoitellaan. Tieto on pirstaleista ja yhteenvedot kerätään yleensä manuaalisesti eri lähteistä eri tarpeisiin. Tämä hanke osui naulan kantaan. Päästiin yhdessä muiden kuntien kanssa etsimään hallinto-ohjelmista dataa, mitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja toimenpiteiden valmistelujen pohjana.”

“Hanke on jo tähän mennessä tuottanut paljon tietoa ja verkoston kanssa on päästy hyviin keskusteluihin. Parasta antia on ollut se, että hanke on tuonut yhteistyökumppaneita, on päästy keskustelemaan yhdessä ja vertailemaan mitä eri kunnissa tehdään.  Oman työn kuvaaminen on aina hyvä tapa arvioida myös omaa tekemistä ja tekemisen peilaaminen muiden tekemiseen tuo esille erilaisia uusia näkökulmia. Hankkeen kautta on saatu kosketuspintaa läpi Suomen oppimisanalytiikkaan.”

“Konkreettisesti on saatu kokemuksia siitä, mitä tietoa Priimuksesta saa esille. Kankaanpään kouluissa ei oteta kaikkia hankkeen mittareita käyttöön. Ensin vielä seurataan, miten systeemi toimii. Erityisesti ollaan kiinnostuneita siitä, miten poissaolot vaikuttavat koulumenestykseen ja mikä on erityisen tuen tarve. Seuraamme myös, minkä verran opettajat antavat tukea ja sen vaikutus oppimistuloksiin. Lisäksi selvitetään, miten ryhmäkoko vaikuttaa oppimistuloksiin ja miten koetulokset vaihtelevat eri ryhmissä. Opettajien osalta seurataan opettajien työn kuormittavuutta keräämällä tietoa mm. ylitunneista, luokkakoosta, kelpoisuuksista ja työvuosien määrästä. Parasta on se, että tulokset saadaan visuaaliseen muotoon.”

“Nyt katsotaan, mitä tulokset meille kertovat, niiden luotettavuutta tarkastellaan. Tietoja otetaan avuksi päätöksentekoon ja suunnitteluun ja niiden pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelmia.“

“Hankkeelta odotetaan, että saadaan toimiva järjestelmä ja opitaan itse hyödyntämään dataa ja analysoimaan sitä. Sen pohjalta sitten pystytään kehittämään vaikuttavaa tiedolla johtamista. Kerätyn tiedon pohjalta voidaan tehdä faktoihin perustuvia yhteenvetoja sivistyslautakunnalle ja valtuustolle. Myös toimenpide-ehdotukset perustuvat datasta johdettuun tietoon. Toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan myös seurata, kun järjestelmä on saatu toimivaksi. ”

“Parasta hankkeessa on ollut verkoston kanssa yhdessä tekeminen: aina oppii jotain uutta, kun saa tehdä yhdessä. Vaatii rohkeutta lähteä mukaan uuden asian kanssa uusiin verkostoihin, kun verkoston muut kumppanit ovat jo niin paljon pidemmällä. Mutta tämä on ollut paras tapa oppia uutta oppimisanalytiikasta.”

Tutustu myös näihin

Analytiikan ensi askeleilla opetellaan tiedolla johtamista

Haastateltu: Teemu Maunula, Säkylän yhtenäiskoulun ja Säkylän seudun lukion rehtori
Kirjoittanut haastattelun pohjalta: Leena Vainio

Haastattelun pohjalta: Leena Vainio

Teemu on hyvin innoissaan Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeesta. Nyt on mahdollisuus yhdessä verkoston kanssa selvittää, miten oppilaista ja opetuksesta kerättyä runsasta tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja opetuksen kehittämisessä. Oppimisanalytiikka on ehkä merkittävimpiä koulutuskenttää uudistavia tekijöitä tulevaisuudessa. Nyt oppimisanalytiikan kanssa otetaan ensimmäisiä askelia, mutta hanke on jo osoittanut, miten valtavasti tietoa on olemassa ja miten datamassoista saadaan tietoa esille visuaalisten diagrammien kautta.  

Diagrammit eivät vielä itsessään paranna tilannetta, mutta tarkastelemalla tuloksia ja keskustelemalla niistä, päästään kiinni asioihin vaikuttaviin taustatekijöihin. Faktoihin perustuvan tiedon pohjalta voidaan tehdä oikeasuuntaisia toimenpiteitä, pystytään tarjoamaan osuvampaa opetusta erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Oppimisanalytiikan avulla ei saavuteta pikavoittoja, todelliset hyödyt tulevat esille hitaasti matkan varrella ja vähitellen opitaan löytämään ne asiat, jotka todella vaikuttavat. Ja mittarit ja kehittämiskohteet varmasti muuttuvat ja vaihtelevat matkan varrella.

Ensivaikutelma analytiikasta on lupaavaa ja kokonaisuus on äärimmäisen innostavaa. Tieto on nyt konkreettisesti luettavassa ja katseltavassa muodossa, nyt ei toimita pelkän mututuntuman tai hiljaisen tiedon varassa, vaan päätöksenteko perustuu aikaisemmista tapahtumista kerättyyn tietoon. Analysoidun datan pohjalta voidaan koko kunnan tasolla tehdä päätöksiä vahvemmalla tietopohjalla.

Datan laatu on tärkeää ja yksi iso haaste koko analytiikassa. Wilmaan ja Primukseen vietävien tietojen pitäisi olla yhtenäisesti kirjattu. Meillä toimistosihteeri toimii myös Primuksen pääkäyttäjänä ja hän määrittelee opettajille näkyvät asiat Wilmasta yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Kunnan tasolla korostuu eri yksiköiden yhtenäiset kirjaamistavat, jotta dataa syntyy oikein ja se pysyy analysoitavassa muodossa sekä tarjoaa vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Tämän jälkeen datan laadun varmistamiseen ei tarvitse enää tehdä niin paljoa erillisiä satsauksia – vaikkakin opettajien tulee kiinnittää asiaan huomiota päivittäisessä työssään.

Jos kouluissa ei kiinnitetä huomioita datan kirjaamisen tapoihin, voi syntyä äärimmäisen työläitä prosesseja, jotta datasta saadaan irti oikeaa tietoa. Analytiikan käyttöönotossa tarvitaan alkuvaiheessa opettajien koulutusta ja yhteisiä pelisääntöjä merkintöjen tekemisestä. Yksi iso kysymys on miten eri oppimisympäristöt ja hallinnolliset järjestelmät saadaan integroitua yhteen, niin että kaikki oleellinen tieto tulee kerättyä ja menee samaan tietoaltaaseen. Mutta sitä kaikkea tämän hankkeen puitteissa nyt opetellaan.

Tällä hetkellä oppimisanalytiikkatietoa hyödynnetään pääasiassa hallinnon tasolla. Hankkeen aikana mietitään, miten tietoa laajemmin hyödynnetään opettajien työssä. Esimerkiksi viestintärobo on tullut hankkeen sivujuonteena käyttöön. Robo antaa hälytyksiä oppilaiden poissaoloista Wilman kautta. Tähän asti poissaolot on laskettu manuaalisesti.

Ensimmäisistä tuloksista saatiin jo näkyviin erittäin merkittävä asia: alakoulujen ja yläkoulujen arviointikäytänteiden eroavuudet. Arvosanajakaumat saattoivat vaihdella kahdella numerolla eri luokka-asteilla. Tuloksen pohjalta asiaa lähdettiin selvittämään ja keskustelujen avulla asiaan kiinnitetään huomiota ja vähitellen löydetään keinoja, millä arviointimenetelmiä yhdenmukaistetaan ja saadaan tasa-arvoisemmaksi. Ongelmahan on valtakunnallinen ja viime vuosina asiaan on kiinnitetty paljon huomiota, ja Opetushallitus on laatinut yhteisiä valtakunnallisia päättöarviointikriteeristöjä.

Hankkeen myötä on avautunut, miten paljon opiskelijoista kerääntyykään tietoa päivittäin, viikoittain ja vuosittain. Tuosta tiedosta pystytään rakentamaan ennusteita. Ennusteet eivät missään tapauksessa saisi olla itseään toteuttavia ennusteita, mutta mitä useampia polkuja löydetään, sitä helpommin alkaa olla nähtävissä, mihin polut päättyvät. Syntyisi erilaisia oppimisen profiileja ja tämän tiedon pohjalta voisi jo ajoissa löytää oikea-aikaisesti tukitoimenpiteitä tarvitseville. Tiedon perusteella osattaisiin paremmin suunnata pedagogista tukea sitä tarvitseville, ja oltaisiin oikea aikaisesti tilanteen tasalla. Pedagogiikka on yksittäisen oppijan tarpeisiin vastaamista. Tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan päivittäisen kohtaamisen lisäksi taustatietoa ja erilaisia toimintatapoja – analytiikan antama profiilitieto antaa tuota tarvittavaa taustatietoa.

Profiloituminen ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että yksittäisen oppilaan tiedot olisivat tunnistettavissa. Tietosuoja-asetuksessa säädetyt henkilötietojen käsittelyperusteet, joissa on huomioitu käyttötarkoitus, tietojen minimointivaatimus ja tarpeellisuus, käsittelyn läpinäkyvyys ja rekisteröidyn oikeuksien toteutumisen huomioiminen, on koko ajan varmistettu ja tiedostettu.

Tämän hankkeen avulla opetellaan tiedolla johtamisen ensi askeleita. Tärkeintä johtamisessa on ihmisen kanssa keskustelu ja jatkuva dialogi. Analytiikan tuotokset antavat taustatietoa keskustelun tueksi ja näin päästään paremmin kiinni toimenpiteisiin ja kehitettäviin asioihin. Analytiikan tulosten avulla voidaan myös seurata,  miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet.

Riitänkö minä

Viime viikkoina julkista keskustelua on käyty opettajien uupumuksesta. Ylen uutisen mukaan n. 60% opettajista on harkinnut alanvaihtoa. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso.

Lähdin pohdiskelemaan työn kuormittavuutta. Ensiksi pari lainausta eräästä dokumentista:

”Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. ”

”Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.”

”Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. ”

”Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. ”

”Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana.”

”Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. ”

”Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.”

Tuttua tekstiä varmasti monelle. Mutta, jos et vielä arvannut, niin lainaukset ovat opetussuunnitelmasta, jonka mukaan meidän tulee toimia.

Viimeistään tässä vaiheessa matikistin pitää päästä lukuihin. Ruskolla tehostetun tuen oppilaita on n. 13% ja erityisen tuen oppilaita 11%. Uskoisen sen olevan valtakunnallista tasoa. Yläkoulun opettajalla voi olla oppilaita n. 150 opetettavana, joten keskimäärin tuen oppilaita vähän vajaa 40. Tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti esim. oppiaineen mukaan. Joten vaikka alakoulun opettajalla on vähemmän oppilaita, tuen tarpeen yksilöllisiä muotoja on silti paljon. Opsista tiivistettynä tuen tarpeen oppilaita pitää tukea yksilöllisesti, yksilölliset oppimistavoitteet pitää avata sekä oppilaalle että huoltajalla ja tuen tarvetta pitää säännöllisesti pystyä tarkastelemaan ja arviointia dokumentoimaan. Oppilaista moni voi olla uusia, joten opettajan aivokompuutteri on helposti punaisella tuen konkretisoimisessa luokkahuoneessa. Ja pitäähän tavalla tai toisella pystyä tukemaan ja huomioimaan myös yleisen tuen oppilaita. Ehkä tästä syystä moni opettaja pohtii, riitänkö minä.

Uupumuksesta syytetään usein inkluusiota. Tilastoja minulla ei ole, mutta minusta tuntuu, että laaja-alaisen erityisopetuksen resurssit ovat kouluissa vähentyneet. Yhä useampi laaja-alainen joudutaan kouluissa sitomaan isojen vaikeuksin kanssa painivien oppilaiden pienryhmän tueksi. Eli perusryhmiin integroidaan yhä enemmän laaja-alaista tukea tarvitsevia tehostetun tuen oppilaita.

Luotettavaa tilastoa en löytänyt, mutta uskon erityisopettajien määrän olleen viime vuosina kasvussa. Silti inkluusio taitaa toteutua pakonkin edessä, sillä laaja-alaista tukea on liian vähän tarjolla. Omasta mielestä inkluusiota ei kannata myöskään ajatella mustavalkoisesti pahana, siinä on myös monia hyviä puolia mm. oppilaiden sosiaalisen kasvun tukemisessa ja moniarvoisen kulttuurin edistäjänä.

Takaisin lukuihin tai oikeastaan dataan yleensä. Meillä tuskin on mahdollista lähteä pienryhmämuotoisesti tukemaan lähes neljäsosaa oppilasta, jotka siis ovat tehostetun tuen piirissä. Integrointia tarvitaan siis joka tapauksessa. Uskon myös, että digitaalisilla palveluilla yhä paremmin voidaan tukea oppilaan perustaitojen oppimista. Mutta vielä siellä ollaan lapsen kengissä ja siihen menee monta vuotta. Mutta opettajalle tarjottavan tuen kohdentamista voitaisiin vaikka heti tehdä nykyistä paremmin. Tähän liittyen julkisuudessa ollaan keskusteltu ryhmäkokojen pienentämisestä. Itse koen, että siinä on oikeastaan liikaa mutkia. Ryhmäkoko ei välttämättä ole opettajalle kuormituksen suurin indeksi. Ryhmädynamiikka vaikutta minusta paljon enemmän. Meidän pitää siis datasta kaivaa muun muassa opettajakohtaisesti hänen oppilaista:

  • Kuinka paljon opettajilla on tehostetun ja erityisen tuen oppilaita?
  • Onko poissaolojen määrässä lähiaikoina paljon poikkeavuuksia?
  • Montako pedagogista asiakirjaa opettajalle liittyy?
  • Miten arvosanat ovat eri aineissa kehittyneet pitkällä ajanjaksolla?
  • Liittyykö oppilaisiin muita huolisignaaleja, kuten esim. kurinpitotoimia tai tuntimerkintöjä?

Sama tarkastelu pitäisi tehdä myös luokanvalvonnan kannalta. Jos luokassa on paljon tuen piirissä olevia oppilaita, luokanvalvojan pesti voi olla yksi suurimmasta työaikasyöpöstä. Korvauksetkin ovat usein pieniä. Eikä korvauskaan auta, jos aika ei riitä hoitamaan näiden töiden lisäksi opettajan muita töitä.

Kuten mainitsin, tämä kaikki voidaan tehdä heti Primuksen datalla. Koulusta.fi-hankkeessa raportit on jo mallinnettu valmiiksi ja tavoitteemme mukaisesti mallin pitäisi sopia joka kunnan Primuksen dataan. Kunhan saamme kaikki pohjalle tarvittavat tekniset palaset kohdalleen ja raportit tuotantoon, pääsevät 15 hankekuntaa kokeilemaan näitä asioita käytännössä. Raportit eivät kuitenkaan ratko ongelmia, mutta ovat työkaluna resurssien jakamisessa ja mahdollisten uusien resurssien hankkimisessa. Jospa voisimme ennakoida opettajalle tarjottavaa tukiresurssia ennen kuin uupumus ehtii iskeä ja oireilla. Numeroiden kautta voimme ehkä myös päästä arviomaan dokumentointiin käytettyä hyötyä suhteessa oppilaan kokemaan konkreettiseen tukeen.

Samalla tavalla asiaa pitää tarkastella myös muun henkilöstön osalta. Ja tietysti myös oppilaiden. Juuri julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan meillä Ruskolla oppilaista n. 25%  kokee riittämättömyyden tunnetta opiskelijana, tytöistä jopa yli 30%. Ja koulu-uupumusta kokee n. 23%, pojista 26,5%. Tästäpä seuraava fundeerattava askel meidän hankeryhmälle.

Uupumuksen takana on varmasti monia eri asioita. Mutta riittämättömyyden tunne voi yksinään uuvuttaa. Rahaa asian korjaamiseen tarvitaan, mutta pelkkä koulutusmäärärahojen lisääminen ei auta. Meidän pitää myös tietää, mikä on pielessä. Työntekijöiden tai oppilaiden tunnetta ei saa väheksyä, mutta päätösten rinnalle on hyvä saada myös toiminnasta kertynyttä tilastoa helposti luettavaan visuaaliseen muotoon.

Tutustu myös näihin

Dataa hyödynnetään jo ennaltaehkäisevässä työssä

Neljässä kunnassa toimii yhteinen huolihuoltaja, jonka avulla pyritään tukemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsia ja nuoria koulupolulla. Huolihuoltajan apuna toimii huolipisteytysjärjestelmä, jonka pohjana on koulun arjessa kirjattu Wilman data.

Lisätietoa

Tutustu myös näihin

Koulusta – Koulun statistiikkaa historian valossa

Teksti: Janne Korsimo

Koulun toimintaympäristö on muuttunut digitalisempaan muotoon viimeisten 15-20 vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna muutos on ollut 2000-luvun alusta kohtuullisen nopea. Muun yhteiskunnan mukana valtio ja kunnat satsasivat ensin verkkoihin ja tietokoneisiin ja Wilma tuli korvaamaan reissuvihkoa. 2010-luvulta sähköiset oppimateriaalit alkoivat tehdä tulemistaan ja viimeisen 5 vuoden aikana henkilökohtaiset laitteet ovat yleistyneet koulussa ja pilvipalvelut löytyvät todennäköisesti jokaisesta suomalaisesta koulusta. Henkilökohtaisten laitteiden myötä digitaalisten oppimateriaalien ja ympäristöjen pedagogiset mahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin koskaan. Korona toi tähän kaikkeen vielä oman boostin. Nyt siis ollaan tilanteessa, jossa sähköisen toimintaympäristön myötä tietoa kerätään päivittäin valtavasti. Tiedon kerääminen on ensimmäinen askel kohti digitalisaatiota.

Digitalisaatio on termi, jota käytetään usein. Ehkä liiankin usein ja huolettomasti. Ajattelen, että toimintaympäristön digitointi ei ole vielä digitalisaatiota, vaan digitalisaatioon liittyy opetuksen ja oppimisen prosessien uudelleen miettimistä ja kerätyn datan hyödyntämistä. Digitaalisen toiminnan avulla luodaan uutta arvoa. Teamsissä tai Classroomissa järjestetty ja arvioitu projektityö tai sähköinen koe ei mielestäni ole vielä digitalisaatiota, jos itse palautuksen tai arvioinnin prosessi pysyy entisellään tai kerättyä dataa ei jatkojalosteta. Toimintaympäristöä on toki vaihdettu, mutta toimintaympäristön mahdollistamaa uuttaa arvoa ei välttämättä ole hyödynnetty.

Kaikki varmasti tiedostavat, että mahdollisuudet ovat olemassa. Dataa on paljon ja datan käsittelyn välineet ovat viime vuosina kehittyneet valtavasti. Moni meistä lienee osallistunut seminaareihin, joissa esille tulevat tiedolla johtaminen, tekoäly, AI, oppimisanalytiikka. Ja ne tulevat mullistamaan opetuksen ja oppimisen. Itse huomaan otsani menevän kurttuun näistä puheista. Otsa kurttuun siksi, että mielestäni tiedolla johtaminen ja tekoäly kaikkine hienoine termeineen eivät tule, vaan ne täytyy tuoda osaksi opetuksen ja oppimisen toimintaympäristöä mahdollistamaan aito digitalisaatio. Tekoäly tekee jo hienoja asioita esim. puheen tunnistuksessa ja yritysten kaupallisuuden tukemisessa, mutta tekoäly ei ole ameeba, joka mukautuu automaattisesti tarpeen mukaan. Meidän pitää itse valjastaa koneiden laskentatehon ja matemaattisten tilastollisten menetelmien mahdollisuudet palvelemaan satojen oppimiseen vaikuttavien asioiden analysointia. Meidän pitää tunnistaa ja tunnustaa, että olemme vielä pitkän matkan juoksussa siirtymässä verryttelyalueelta lähtöviivalle. Tiedolla johtamisen konkreettiset palvelut vaikkapa tekoälyä hyödyntäen vaatii työhaalareiden pukemista. Ja usean eri ammattilaisen voimin.

Nyt takaisin mahdollisuuksiin. Erityisesti Suomen mahdollisuuksiin. Mutuna heitän, että Suomessa mahdollisuudet ovat paremmat kuin missään muussa maassa. Meillä on paljon valmiita rakenteita, esim. kansallinen väestörekisteri ja muutoinkin kehittynyt tietoyhteiskunta. Rakastamme tilastoja. Olemme keränneet valtavasti tietoaineistoja, joiden datoja voidaan yhdistää kansallisen ID:n eli hetun perusteella. Tilastokeskuksella on valmis konsepti, jossa yhdistämisen voi tehdä tietoturvallisesti ja tietosuojan kansainvälisiä periaatteita noudattaen. Suomen yliopistojen tutkimus on kv vertailussa huipputasolla ja tilastokeskuksella ja yliopistoilla on valmiit prosessit datan siirtämiseksi tutkimuksen käyttöön. Peruskoulun ja lukioiden osalta meillä on kansainvälisesti hyvin erikoinen tilanne. Käytännössä Suomen oppilashallinnossa on yksi toimija, johon kerääntyy päivittäin melko yhteismitallista dataa peruskoulujen ja lukioiden arjesta koko Suomessa. Kyseinen tilanne voi markkinoiden kannalta olla monesta näkökulmasta hankala, mutta kansallisen analytiikan edistämisen kannalta se on ihanteellinen.

Tähän väliin hieman lukuja:

14 382 arvosanaa
81 017 tapahtumaa
73 899 tuntimerkintää
3 353 pedagogista asiakirjaa
3 602 tukitoimea
599 hakemusta ja päätöstä
10 786 koearvosanaa
796 oppilasta

Yllä olevat ovat lukuja Ruskon perusopetuksen oppilashallinnosta eli Primuksesta lukuvuodelta 2020-2021. Primusdatassa päästään monta vuotta taaksepäin. Pelkästään tuntimerkintöjä löytyy vuosien takaa yli 600 000. Rusko on pieni kunta, oppilaita hieman alle 800. Isoissa kunnissa dataa on siis aivan valtavasti. Ihminen ei pysty käsittelemään tällaisia datamassoja ja tekemään niistä johtopäätöksiä.

Näistä ajatuksista on syntynyt Koulusta.fi. Koulusta.fi on OPH:n Innovatiivisten oppimisympäristöhankkeiden verkkosivu. Ensimmäinen hanke alkoi jo vuonna 2018 viiden kunnan kesken. Nykyisin hankesivusto kattaa meneillään olevaa kaksi hanketta, joissa kuntia on mukana yhteensä 15.

Hankeavustusten avulla pyrimme luomaan kuntien yhteistä datamallia oppilashallinnosta. Datamallin avulla rakennetaan raportteja luokanopettajille, aineenopettajille, rehtoreille ja muulle johdolle, oppilashuollolle ja tietysti myös oppilaille. Erilaisten raporttinäkymien avulla pyritään tarjoamaan työkaluja parempien päätöksiin arjessa. Ja pienin askelin pyritään valjastamaan tekoäly osaksi arjen ratkaisuja. Haastan kaikki kunnat mukaan Koulusta.fi-hankkeiden tekijöiden kanssa miettimään, miten voisimme luoda uutta arvoa arjessa syntyvästä datasta.

Kansainvälisessä vertailussa jääkiekkotermein meillä on vielä muutamien vuosien ajan 5-3 ylivoima muita maita vastaan. Nyt on aika iskeä. Nyt tarvitaan myös lainsäätäjiltä rohkeutta päätöksiin, jotta analytiikan kehittäminen ja palvelujen rakentaminen Suomessa on mahdollista. Pelkkä oppilashallinnon datan käsittely ei nimittäin riitä. Oppilaan elämässä ja hänen verkostossaan tapahtuu paljon asioita koulun ulkopuolella, joilla on suora vaikutus oppimiskyvykkyyteen.

Pidetään tavoite kirkkaana. Tavoite ei ole voittaa muita maita. Tai kilpailla keskenään, kuka rakentaa hienoimmat käppyrät. Tavoite löytyy nimittäin suoraan opetussuunnitelmasta. Sen mukaan opetuksen järjestäjän pitää tukea lasta tai nuorta ihmisenä kasvussa. Ihan jokaista yksilönä.

Tutustu myös näihin

Lait, tietosuoja ja etiikka

Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeen tavoitteena on luoda ohjeistus kunnan yleissivistävän koulutuksen järjestäjän avuksi. Tätä tarvitaan tulevina vuosina enenevässä määrin, kun opetuksen järjestäjien omat analytiikkakokeilut lisääntyvät. Hanke luo turvallista ja kestävää mallia:

  • Mitä tietoja saa yhdistellä viranomaistehtävän puitteissa?
  • Milloin ja mikä tieto on pseudonymisoitava ennen yhdistämistä ja analyysia?
  • Milloin lain määrittämä opetuksen järjestämisen tehtävä ei enää riitä selittämään tarvetta analytiikan kehittämiselle, vaan pitää lähteä erillisten tutkimuslupien, vapaahtoisuuden ja lupakyselyiden kautta toteuttamaan tätä?
  • Mistä lähteistä on saatavissa yksiselitteistä tukea näiden asioiden määrittämiseksi?
  • Tietoturvan toteutuminen datan yhdistämisessä ja analyyseissa.

Tutustu myös näihin

Reaaliaikaisia raportteja datalähteitä yhdistämällä

Oppimisanalytiikan kehittäminen edellyttää, että oppimisen dataa pystytään keräämään eri lähteistä yhteen ympäristöön analysoitavaksi. Datan keräämisessä huomioidaan, että sen pitää olla normaalin oppimistilanteen yhteydessä tapahtuvaa ja opettajan ja oppilaan oppimistavoitteita ja -tarpeita palvelevaa.

Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeessa tuotetaan tietomallia, jossa Primuksesta viedään oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvää dataa Googlen Cloud Platform -alustalle analysoitavaksi. Primus-dataan yhdistetään eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa arviointidataa.

Hankkeessa kehitettävä toimintamalli toimii eheän ja kategorisoidun tietomallin perustana ja se on otettavissa nopeasti ja kustannustehokkaasti käyttöön muissa kunnissa. Mallin avulla saadaan tuotettua eri käyttäjärooleille helppokäyttöisiä ja reaaliaikaisia analytiikkaan perustuvia visualisoituja raportteja. Tietomallissa huomioidaan käyttäjä- ja ryhmäroolit, joiden avulla tietoa voidaan rajatusti näyttää vain niille, joilla on oikeus sitä nähdä.

Tietomalli toimii pohjana oppimisanalytiikan jatkokehittämiselle.

Hankkeessa tehdään myös tutkimusyhteistyötä, jonka puitteissa kunnan järjestelmissä sijaitseva oppijadata yhdistetään Tilastokeskuksen dataan. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on luoda kansallista tietomallia siitä, miten oppilashallinnon dataa voidaan automatisoidusti ja tietoturvallisesti yhdistää muihin viranomaisrekistereihin.

Tutustu myös näihin