Lapsiystävällistä kuntaa kehitetään oppimisanalytiikalla

Haastattelussa:
Forssan kaupunki:
Kristiina Hirvioja, apulaisrehtori, konsultoiva erityisopettaja
Pekka Lavi, opettaja, yhtenä päivänä viikossa hoitaa TVT pedagogisen asiantuntijan tehtävää
Niko Sutinen, järjestelmäasiantuntija, Primuksen sisällöllinen pääkäyttäjä, sivistystoimen IT vastaava

Haastattelija ja kirjoittaja: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Hankkeeseen lähdettiin mukaan, koska haluttiin oppia hyvän porukan kanssa tiedolla johtamisesta ja oppimisanalytiikasta. Lähtökohta tässä hankkeessa on hyvä; ei tarvita mitään ylimääräistä uutta työtä, vaan nyt tehdään näkyväksi sitä, mitä on jo vuosia viety päivittäin Wilmaan ja Primukseen. Opiskellaan, miten tieto saadaan näkyväksi ja päätöksenteon avuksi uusilla työkaluilla.

Hankkeessa ollaan vielä alkuvaiheessa. Kehittämisryhmä on vasta ihmetellyt ja ihaillut ensimmäisiä yhteenvetoja, mutta analyysien tulokset eivät ihan vielä anna oikeita tuloksia kaikin osin. Graafit osoittavat, että vielä on siivottava dataa ja mietittävä yhdessä, missä muodossa data syötetään ohjelmistoihin, jotta saadaan käyttökelpoista dataa.  

Tiedolla johtaminen on hankkeessa houkutin. Kouluissa kerätään päivittäin dataa ja siitä hyödyn irti saaminen on nyt kehittämisen kohteena. Onhan tähänkin mennessä kerättyä tietoa hyödynnetty, mutta pääasiallisesti manuaalisesti tietoja laskelmalla ja yhdistelemällä. Esimerkiksi poissaoloista on kerätty yhteenvetoja ja tiedon pohjalta on tehty toimenpiteitä. Ei ole kuitenkaan yhtenäistä tietoa siitä, mitä tiedosta on seurannut, mitä toimenpiteitä on tehty ja miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Tämän projektin tuloksena toivotaan, että saadaan työkalut, joilla on mahdollista seurata jatkumona tuloksia ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Forssassa on jo useamman vuoden ajan tehty Opeka-, Ropeka- ja Oppika-kyselyitä ja seurattu tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä kouluissa. Myös School Day on ollut kokeiltavana muutamassa koulussa. Analytiikkatietoa on näin opittu keräämään ja hyödyntämään. Uusilla työkaluilla kerättyjä tietoja voidaan toivottavasti yhdistää ja näin saadaan laajempi kuva kokonaisuudesta.

Toiveena on, että kootusta tiedosta koko kasvatus- ja opetushenkilöstö saisi tarvittavaa tietoa oman työnsä tueksi. Sivistysjohtaja saisi yleiskuvan oppilaitosten tilanteesta. Opettaja ja luokanvalvoja saisivat esimerkiksi nopeasti näkyviin oppilaiden tilanteen ennen arviointikeskustelua tai vanhempain varttia. Tähän asti opettaja on joutunut selailemaan yksin Wilma-merkintöjä.

Kaivataan tuloksia, joista yhdellä silmäyksellä saisi yleiskuvan ja tämän kautta pääsisi selvittämään tilannetta syvällisemmin. Tiedon pitäisi kertoa hyvinvoinnista tai pahoinvoinnista ja sen avulla eri toimijat voisivat tarjota oikea-aikaisesti tukea ja apua eri tilanteisiin. Varhaisen puuttumisen malli ja ketterä reagointi ovat tavoitteina ja niihin etsitään apuvälineitä tässä hankkeessa.

Tällä hetkellä seurataan kaikkia hankkeessa yhdessä valittuja perustyökaluja ja mittaristoja. Kunhan ne saadaan kuntoon, mietitään, onko meillä Forssassa joitain omia erityistarpeita ja tarvitaanko kaikkia mittareita. Nyt on vuorossa datan fiksaus ja tutkitaan, kuinka paljon työtä tarvitaan käyttökelpoisen datan muodostamiseen. Kenttiä ja kirjaamistapoja muutetaan, luodaan ohjeistuksia datan kirjaamisesta ja säädetään Primuksen kanssa. Primus on niin avoin järjestelmä, että se ei ohjaa kirjaamaan asioita vain yhdellä oikealla tavalla.

Odotukset ovat kovat ja nyt tehdään töitä sen eteen, että ne täyttyisivät. Kirjaukset on tehtävä samalla tavalla järjestelmään ja analytiikkatyökalun pitäisi osata koota oikein ”forssalaisia kirjaamistapoja”. Hankkeessa on loistava tilaisuus testata ja opetella analytiikka muiden tekijöiden kanssa.

Tavoitteena on oppia tulkitsemaan lukuja ja graaffeja, mistä ne koostuvat ja mitä niiden takaa oikeasti löytyy. Lähtökohtana on opiskelijaystävällinen data. Saadusta tiedosta keskustellaan yhdessä ja etsitään keinot, joilla toimijoita voidaan oikea-aikaisesti tukea. Tavoitteena on, että tieto ei lisää tuskaa vaan pedagogista hyvinvointia kaikille kaupungissa.