Opetellaan tiedolla johtamista

Haastattelussa: Kari Kähkönen, rehtori, Kangasmetsän peruskoulu
Haastattelija ja kirjoittaja:
Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Kari Kähkönen on Kangasmetsän peruskoulun rehtori ja lisäksi hänen vastuullaan on opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan eli TVT:n käytön kehittäminen Kankaanpään kouluissa. TVT:n kehittämistä hän tekee yhteistyössä Antti Syrjälän kanssa. Syrjälä vastaa kehittämisestä tekniikan näkökulmasta. Kari on positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeessa on edetty ja saatu konkreettisia asioita jo aikaan. 

“Hankkeeseen lähdettiin mukaan, koska haluttiin oppia ja saada kokemuksia tiedolla johtamisesta. Siitä puhutaan näinä päivinä paljon koko valtakunnan tasolla, mutta kokemuksia tiedolla johtamisesta on vielä vähän. Opiskelijoista ja opettamisesta kerätään hyvin paljon dataa, mutta yhtenäistä tiedon analysointia, tulosten visualisointia, jatkuvaa systemaattista toimenpiteiden seurantaa ja vaikuttavuuden seuraamista vasta harjoitellaan. Tieto on pirstaleista ja yhteenvedot kerätään yleensä manuaalisesti eri lähteistä eri tarpeisiin. Tämä hanke osui naulan kantaan. Päästiin yhdessä muiden kuntien kanssa etsimään hallinto-ohjelmista dataa, mitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja toimenpiteiden valmistelujen pohjana.”

“Hanke on jo tähän mennessä tuottanut paljon tietoa ja verkoston kanssa on päästy hyviin keskusteluihin. Parasta antia on ollut se, että hanke on tuonut yhteistyökumppaneita, on päästy keskustelemaan yhdessä ja vertailemaan mitä eri kunnissa tehdään.  Oman työn kuvaaminen on aina hyvä tapa arvioida myös omaa tekemistä ja tekemisen peilaaminen muiden tekemiseen tuo esille erilaisia uusia näkökulmia. Hankkeen kautta on saatu kosketuspintaa läpi Suomen oppimisanalytiikkaan.”

“Konkreettisesti on saatu kokemuksia siitä, mitä tietoa Priimuksesta saa esille. Kankaanpään kouluissa ei oteta kaikkia hankkeen mittareita käyttöön. Ensin vielä seurataan, miten systeemi toimii. Erityisesti ollaan kiinnostuneita siitä, miten poissaolot vaikuttavat koulumenestykseen ja mikä on erityisen tuen tarve. Seuraamme myös, minkä verran opettajat antavat tukea ja sen vaikutus oppimistuloksiin. Lisäksi selvitetään, miten ryhmäkoko vaikuttaa oppimistuloksiin ja miten koetulokset vaihtelevat eri ryhmissä. Opettajien osalta seurataan opettajien työn kuormittavuutta keräämällä tietoa mm. ylitunneista, luokkakoosta, kelpoisuuksista ja työvuosien määrästä. Parasta on se, että tulokset saadaan visuaaliseen muotoon.”

“Nyt katsotaan, mitä tulokset meille kertovat, niiden luotettavuutta tarkastellaan. Tietoja otetaan avuksi päätöksentekoon ja suunnitteluun ja niiden pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelmia.“

“Hankkeelta odotetaan, että saadaan toimiva järjestelmä ja opitaan itse hyödyntämään dataa ja analysoimaan sitä. Sen pohjalta sitten pystytään kehittämään vaikuttavaa tiedolla johtamista. Kerätyn tiedon pohjalta voidaan tehdä faktoihin perustuvia yhteenvetoja sivistyslautakunnalle ja valtuustolle. Myös toimenpide-ehdotukset perustuvat datasta johdettuun tietoon. Toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan myös seurata, kun järjestelmä on saatu toimivaksi. ”

“Parasta hankkeessa on ollut verkoston kanssa yhdessä tekeminen: aina oppii jotain uutta, kun saa tehdä yhdessä. Vaatii rohkeutta lähteä mukaan uuden asian kanssa uusiin verkostoihin, kun verkoston muut kumppanit ovat jo niin paljon pidemmällä. Mutta tämä on ollut paras tapa oppia uutta oppimisanalytiikasta.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s