Analytiikan ensi askeleilla opetellaan tiedolla johtamista

Haastateltu: Teemu Maunula, Säkylän yhtenäiskoulun ja Säkylän seudun lukion rehtori
Kirjoittanut haastattelun pohjalta: Leena Vainio

Haastattelun pohjalta: Leena Vainio

Teemu on hyvin innoissaan Oppimisanalytiikka avuksi oppimiseen -hankkeesta. Nyt on mahdollisuus yhdessä verkoston kanssa selvittää, miten oppilaista ja opetuksesta kerättyä runsasta tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja opetuksen kehittämisessä. Oppimisanalytiikka on ehkä merkittävimpiä koulutuskenttää uudistavia tekijöitä tulevaisuudessa. Nyt oppimisanalytiikan kanssa otetaan ensimmäisiä askelia, mutta hanke on jo osoittanut, miten valtavasti tietoa on olemassa ja miten datamassoista saadaan tietoa esille visuaalisten diagrammien kautta.  

Diagrammit eivät vielä itsessään paranna tilannetta, mutta tarkastelemalla tuloksia ja keskustelemalla niistä, päästään kiinni asioihin vaikuttaviin taustatekijöihin. Faktoihin perustuvan tiedon pohjalta voidaan tehdä oikeasuuntaisia toimenpiteitä, pystytään tarjoamaan osuvampaa opetusta erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Oppimisanalytiikan avulla ei saavuteta pikavoittoja, todelliset hyödyt tulevat esille hitaasti matkan varrella ja vähitellen opitaan löytämään ne asiat, jotka todella vaikuttavat. Ja mittarit ja kehittämiskohteet varmasti muuttuvat ja vaihtelevat matkan varrella.

Ensivaikutelma analytiikasta on lupaavaa ja kokonaisuus on äärimmäisen innostavaa. Tieto on nyt konkreettisesti luettavassa ja katseltavassa muodossa, nyt ei toimita pelkän mututuntuman tai hiljaisen tiedon varassa, vaan päätöksenteko perustuu aikaisemmista tapahtumista kerättyyn tietoon. Analysoidun datan pohjalta voidaan koko kunnan tasolla tehdä päätöksiä vahvemmalla tietopohjalla.

Datan laatu on tärkeää ja yksi iso haaste koko analytiikassa. Wilmaan ja Primukseen vietävien tietojen pitäisi olla yhtenäisesti kirjattu. Meillä toimistosihteeri toimii myös Primuksen pääkäyttäjänä ja hän määrittelee opettajille näkyvät asiat Wilmasta yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Kunnan tasolla korostuu eri yksiköiden yhtenäiset kirjaamistavat, jotta dataa syntyy oikein ja se pysyy analysoitavassa muodossa sekä tarjoaa vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Tämän jälkeen datan laadun varmistamiseen ei tarvitse enää tehdä niin paljoa erillisiä satsauksia – vaikkakin opettajien tulee kiinnittää asiaan huomiota päivittäisessä työssään.

Jos kouluissa ei kiinnitetä huomioita datan kirjaamisen tapoihin, voi syntyä äärimmäisen työläitä prosesseja, jotta datasta saadaan irti oikeaa tietoa. Analytiikan käyttöönotossa tarvitaan alkuvaiheessa opettajien koulutusta ja yhteisiä pelisääntöjä merkintöjen tekemisestä. Yksi iso kysymys on miten eri oppimisympäristöt ja hallinnolliset järjestelmät saadaan integroitua yhteen, niin että kaikki oleellinen tieto tulee kerättyä ja menee samaan tietoaltaaseen. Mutta sitä kaikkea tämän hankkeen puitteissa nyt opetellaan.

Tällä hetkellä oppimisanalytiikkatietoa hyödynnetään pääasiassa hallinnon tasolla. Hankkeen aikana mietitään, miten tietoa laajemmin hyödynnetään opettajien työssä. Esimerkiksi viestintärobo on tullut hankkeen sivujuonteena käyttöön. Robo antaa hälytyksiä oppilaiden poissaoloista Wilman kautta. Tähän asti poissaolot on laskettu manuaalisesti.

Ensimmäisistä tuloksista saatiin jo näkyviin erittäin merkittävä asia: alakoulujen ja yläkoulujen arviointikäytänteiden eroavuudet. Arvosanajakaumat saattoivat vaihdella kahdella numerolla eri luokka-asteilla. Tuloksen pohjalta asiaa lähdettiin selvittämään ja keskustelujen avulla asiaan kiinnitetään huomiota ja vähitellen löydetään keinoja, millä arviointimenetelmiä yhdenmukaistetaan ja saadaan tasa-arvoisemmaksi. Ongelmahan on valtakunnallinen ja viime vuosina asiaan on kiinnitetty paljon huomiota, ja Opetushallitus on laatinut yhteisiä valtakunnallisia päättöarviointikriteeristöjä.

Hankkeen myötä on avautunut, miten paljon opiskelijoista kerääntyykään tietoa päivittäin, viikoittain ja vuosittain. Tuosta tiedosta pystytään rakentamaan ennusteita. Ennusteet eivät missään tapauksessa saisi olla itseään toteuttavia ennusteita, mutta mitä useampia polkuja löydetään, sitä helpommin alkaa olla nähtävissä, mihin polut päättyvät. Syntyisi erilaisia oppimisen profiileja ja tämän tiedon pohjalta voisi jo ajoissa löytää oikea-aikaisesti tukitoimenpiteitä tarvitseville. Tiedon perusteella osattaisiin paremmin suunnata pedagogista tukea sitä tarvitseville, ja oltaisiin oikea aikaisesti tilanteen tasalla. Pedagogiikka on yksittäisen oppijan tarpeisiin vastaamista. Tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan päivittäisen kohtaamisen lisäksi taustatietoa ja erilaisia toimintatapoja – analytiikan antama profiilitieto antaa tuota tarvittavaa taustatietoa.

Profiloituminen ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että yksittäisen oppilaan tiedot olisivat tunnistettavissa. Tietosuoja-asetuksessa säädetyt henkilötietojen käsittelyperusteet, joissa on huomioitu käyttötarkoitus, tietojen minimointivaatimus ja tarpeellisuus, käsittelyn läpinäkyvyys ja rekisteröidyn oikeuksien toteutumisen huomioiminen, on koko ajan varmistettu ja tiedostettu.

Tämän hankkeen avulla opetellaan tiedolla johtamisen ensi askeleita. Tärkeintä johtamisessa on ihmisen kanssa keskustelu ja jatkuva dialogi. Analytiikan tuotokset antavat taustatietoa keskustelun tueksi ja näin päästään paremmin kiinni toimenpiteisiin ja kehitettäviin asioihin. Analytiikan tulosten avulla voidaan myös seurata,  miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s